Kouvolan ihme

    Etelä-Saimaa toukokuu 1998
    Saimaan rannalta katsottuna Kouvolaa ollaan totuttu pitämään onnettomana paikkana. Järvettömänä ja järjettömänä, Suomen tylsimmän kaupungin tittelin haltijana. Historiattomana ja keskustansa Kuutostien marketeilla näivettäneenä rautatieristeyksenä. Lappeenrannassa ja Imatrallakin on vähän voinut röyhistää rintaa, kun jostain on löytynyt vieläkin nuhruisempi kaupunki. Ja tämä uskomus elää sitkeässä, siitä osoituksena vaikkapa konsernin päälehden äskettäinen artikkeli. Rakennettua historiaa Kouvolalla ei olekaan. Kuten Imatra se on kuitenkin tietoisesti rakentanut identiteettiään uuden rakentamisen varaan: kaupungintalo, kirjasto, Kouvola-talo, kirkko, Salpausselänkadun kolmoistornit, hotelli Pinkki, hovioikeus; kaikki ovat kelpo arkkitehtuuria ja oman aikansa rehellisiä tuotteita. Mutta siinä missä keskustaton Imatra on hyvien julkisten rakennusten ulkomuseo, Kouvolalla on selkeä keskustansa. Kaupan painopisteiden heilahtelut ovat tuota keskustaa koetelleet, mutta nyt sitä ollaan puhaltamassa tosissaan henkiin.

    Jo vuosikymmenen vaihteessa kaupungin johto tilasi Stuttgartin yliopiston suomalaiselta professorilta Antero Markelinilta Kouvolaan keskustavision. Tuloksena saatiin strateginen ja kaupunkirakenteellinen suunnitelma siitä, mitä Kouvola voisi parhaimmillaan olla. Saksalaiseen tyyliin se rakentui keskustan liikenteen harmonisoinnille ja nykytietämyksen mukaan aivan liiankin laajan kävelykeskustan toteuttamiselle. Mutta sitä ei säikähdetty, vesitetty tai ajettu karille, ei myöskään pakotettu käärmeenä pyssyyn. Se nähtiin visiona, jolle etsittiin kouvolalainen toteutus. Seurasi opintomatkoja Saksaan ja Ruotsiin, tavoitteiden kiinninaulaaminen osayleis-kaavassa ja lopulta laajapohjaisen projektiorganisaation muodostaminen ja avoin yhteistyö keskustan yrittäjien ja kiinteistöjen kanssa.

    Ohjausryhmä on nyt tehnyt säännöllistä työtä kolme vuotta. Koko ajan sen puheenjohtajana on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtaja, joka on laittanut persoonansa peliin ja sitoutunut tehtävään näkyvästi. Toimilla on myös kaupunginjohtajan julkinen tuki. Tämän seurauksena avainvirkamiehet, raskaan sarjan yrittäjät ja talousvaikuttajat sekä luottamushenkilöt keskustelevat pöydän ääressä eivätkä lehtien palstoilla. Irtiotot, neulanpistot ja muu opportunismi eivät tähän kuvioon kuulu. Ei se tietenkään yksimielisyyttä ole merkinnyt. Mutta kun kaikille valkenee kaupunkisuunnittelun monimutkaisuus, ymmärretään tehdä kompromisseja, joissa jokainen voittaa vähän mutta kukaan ei odotakaan saavansa kaikkea etua. Kehittämisen yhteistyö on käynnistynyt myös kadun tasolla. Aktiivisen keskustajohtajan ansiosta ensimmäisenä vuonna keskustayhdistykseen ilmoittautui sataseitsemänkymmentä keskustan yrittäjää. Kadut täyttävää toimintaa ja markkinointiyhteistyötä rahoitetaan sekä jäsenmaksuin että kaupungin tuella.

    Nyt on sadonkorjuun aika. Kouvolan mittava kävelykeskusta Manski avataan toukokuun lopussa. Sen kunniaksi kaupunki ja Elävä kaupunkikeskustayhdistys järjestävät kansainvälisen kaupunkikulttuuria ja -elämää käsittelevän kongressin. Avauspäivänä luennoimassa on kaupunkisuunnittelun terävintä eurooppalaista kärkeä, mm. professori Antero Markelin sekä professori Jan Gehl Kööpenhaminan Kuninkaallisesta taideakatemiasta. Sekä kaupunkilaisille että asiantuntijoille suunnattu kongressi jatkuu toisena päivän rinnakkaisteemoin, joissa valotetaan kaupunkikulttuurin, kaupankäynnin, keskustajohtamisen ja kaupunkisuunnittelun kysymyksiä. Avajaiset huipentuvat tapahtumatäyteiseen Manskin yöhön, jolloin kaupunkilaiset täyttävät kadut. Lopulta nähdään miltä näyttää Mansikin sataviisikymmentä metriä pitkä vesiteos sadeseinineen ja karttakivineen tai miltä näyttävät varta vasten Kouvolaa varten suunnitellut valaisimet, pollarit, penkit, pyörätelineet ja toripöydät. Ja ennen kaikkea, minkälaiset puitteet ne tarjoavat jatkossa kouvolalaisten arkipäivälle.

    Ihmeiden aika ei ole ohi muuallakaan. Tämän vuoden syksyllä on nähtävissä Kajaaninkin kävelykeskustan uudet tuulet, ensi vuonna käynnistyy Joensuun keskustan remontti, joka tulee olemaan Kouvolaakin laajempi. Hanko, Järvenpää, Rauma ja Uusikaupunki valmistuvat vuosituhannen vaihteessa. Pieni ihme on havaittavissa myös Lappeenrannan City-käytävällä. Kiinteistöt ovat vastanneet haasteeseen ja toteuttavat omalta osaltaan Oleksin laajentamista, siitä heille kiitos. Luvassa on varmaan sekin päivä, jolloin turbulenssit tasoittuvat Lappeenrannan päättäjienkin keskustavisioissa.